maanantai 17. kesäkuuta 2013

Taidan olla pikkuprinsessa vielä huomennakin

Awa-sisko haluaa olla kuvissa melkein aina ekana
 Ompas aikaa vierähtänyt kun olen viimeksi istunut tietokoneen näppäimistölle. Kaunis kesä on varmaankin vienyt ajatuksia ihan muualle ja kaikkinaiset hajut ja talven jäliltä löytyneet hajukirjepostit ovat olleet niin mielenkiintoisia että niitten lukeminen on vienyt kaiken energian. Paitsi tietenkin nukkuminen siinä välillä. 

Meille on tullut jo oikea kesä tänne Huvikumpuun ja taitaa se olla sinullakin siellä omassa kodissasi. Me ei siskon kanssa olla alotettu koilakouluakaan vaan ollaan oltu ihan kotiopetuksessa. Minun ihmisveli kyllä kävi koulutusta ja sitten tuli päivä kun se sai uuden lippalakin ja paljon älliä ja kotona oli juhlallisuudet ja me siskon kanssa jouduttiin hoitoon. Olis ollu oikein kiva maistella herkkuja ja kuljeksia vieraitten joukossa tervehtimässä mutta se ei kuulema oikein käyny päinsä koska oltas varastettu koko show. En tiedä miten se varastetaan ja sitten saatiin loppuherkkuja kun tultiin kotiin. Sillä lippalakilla pääsi sitten toiseen koulutukseen ja kun alkaa ilmat viilenemään minun ihmisveli muuttaa isoon kaupunkiin ja siitä tulee opiskelija. Minulla on jo nyt aika ikävä ja siskollakin. Meille jää mama ja kissaeläimet kotiin ja sillä kokoonpanolla aletaan sitten jatkotoimenpiteisiin.

Tässä velillä on se lippalakki ja siskokin on siinä
 Juhlat oli ja nyt sitten nautitaan kesäasioista paitsi hyttyset ja vesisada. Viimevuonna me oltiin siskon kanssa ihan täynnä patteja kun ne inisevät pikkueläimet tökki sillä piikillä nahkaa ja myrkytti meitä. Nyt ei ole paljonkaan patteja ja mama sano, että ollaan siedättyneitä. Kyllä ne silti on aika ei-toivottuja kavereita ne itikat. Ja eilen mentiin lenkkiasioille ja alko tulla vettä yläilmoista ihan kamalasti. Turkki kastu ja korviin meni vettä ja tassut likaantu. Mamakin meni aika märäks. Silti vaan jatkettiin lenkkiä ja vähänajanpäästä ei enää satanu ja kuivettiin kun ravistettiin turkkia. Mama ei kuivanu kun sillä ei ole ravistelutoimintoa. Nurmikko oli kuitenkin märkää ja asiat piti toimittaa aika nopeasti kun märät heinät kasteli mahanalusenkin. Siellä Kongossa ei taija serkkujen mahat kastua kun ne käy asioilla. 

 
Minusta Awa-siskolla on ihan emokoilan katse tässä
Ihan pian Awa-sisko menee käymään eläinlääkärissä. Siltä otetaan samanlaisia koeasioita kuin mamaltakin otettiin, ne on niitä siipiasioita. On ajateltu, että siskosta tulisi äiti ja siksi pitää tarkistaa että kaikki asiat on kunnossa jos koilavauvoja tulis. Mamakin kävi taas kokeissa ja niissä oli kaikki siipiasiat oikein hyvin ja se vaikuttais aika terveeltä nyt. Paitsi sillä on haava kurkussa. Elämässä tulee näköjään vastaan kaikenlaisia asioita niinkun että muuttuu emokoilaks. Minusta ei taida tulla emoa ja ehkä olen sitten vauvakoilille täti joka niitä rakastaa. Kaikkea ei voi saada ja siihen pitää vaan sopeutua. Taidan olla pikkuprinsessa vielä huomennakin.

Tässä olen minä Jada, Huvikummun prinsessa