Tiedättekö ihmiset kuinka raastavaa on kasvaa ja kehittyä ja tajuta olevansa hipomassa aikuisikää. Ja kuitenkin mieli on niinkuin lapsella ja melkein ymmärryskin. Merkkiaineitten aika on ohi ja me ei siskon kanssa tapeltu juuri lainkaan. Minulle ei tullut yhtään haavaa ja sisko on pessyt minun korvat joka ilta. Se on niin kiltti. Ja niin tyyni ja rauhallinen. Se on kait jo löytänyt oman sisäisen rinsessansa ja on tasapainoissa sen kanssa. Minä taas olen ajatellut tai luullut koko pienen ikäni, että olen maailman kaunein ja paras rinsessa jota kukaan ei oikeastaan voi vastustaa. Nyt sitten huomaan että maailma on rinsessoita pullollaan ja minä olen yksi muitten joukossa. Olen haaveillut ja suunnitellut elämänpolkua pari askelta eteenpäin ja tälläkertaa huomaan että kaikkein kauneinta laulua myöten suunnilleen kaikki menee uuteen harkintaan ja arviointiin. Joskus on vaan niin, että pitää vaan lakata miettimästä ja tekemästä suunnitelmia niin ei harmita kun ne menevät harakoille. Kuulostan varmaan aika apealta, mutta laitan kaiken siihen piikkiin mistä merkkiaineet ja aikuisuuteen kasvaminen tulevat.
 |
| Minun kaikkein rakkain Awa-sisko hymyilee |
Mietin usein sitä lapsuusaikaa
Silloin kaikki uusi oli niinkuin jännää taikaa.
Talttahampaat tippui isot torahampaat tuli.
Vauvapyöreydestä iso osa silloin suli.
Silloin luulin koko maailma on minun omaa
rakentelin siitä innoissani kaunista ja somaa.
Kesän jälkeen tulee syksy harmain
sekin valkeni niin ihanliian varhain.
Mistä valo sinne pimeen viereen loistaa.
Siihen minun sisko Awa aina jaksaa toistaa:
" Olet minun valo rakas sisko pieni.
Kanssas kuljen varmaan koko tieni.
Suunnitelmat muuttuu aika kulkee.
Meidät hyvä rakkaus syliin sulkee.
Olkoon vaikka säkki katulampun päällä,
kirkas rakas valo olet ihan joka säällä."
Ihmisystävä jos kasvat harmaan murheenalla.
Ilonmurut juoksee jossain kaukomaailmalla.
Ole sinä ilo, murhemöröt kauas häädä.
anna käsi, salli toisen siihen paikkaan jäädä.
 |
| Tässä me ollaa rakkaasti siskon kanssa |
terveisin Jada
