 |
| Uuden kodin kuistilla, enkö näytäkkin aika hyvältä |
Juku, meillä on ollut Kongonkelit. Aurinko lämmittää ja on niin mukava paistatella takaterssilla. Se on kuulema kuuma ja melkein polttava, mutta minun ja siskon nahkat on lämmönkestäviä. Ollaan seikkailtu uuden kodin maisemissa viimepäivinä paitsi tänään ja huomenna kun on oltu pakkaus ja lääkärihommissa täällä Huvikummussa.
Tänä aamuna Awa-sisko kävi sen kilpirauhaskokeessa paikallisessa eläinasemassa. Sen tassun päältä otettiin neulan avulla verinäyte joka lähti isoon kaupunkiin analyysiin ja huomenna me tiedetään onko se lääkitys tepsinyt. Paitsi me tiedetään se jo nyt koska siskon kylkiin on kasvanut uudet ketunpunaset karvat ja sen silmiin on tullut iloinen ja reipas pilke. Me kisaillaan aika usein paitsi sillon kun nukutaan. Hellillä hampailla pääasiassa.
 |
| Siskon ja Maman kanssa takakuistilla huilaamassa |
Tänään myös kuulin, että kolmen yön päästä on minun vuoroni mennä lääkäri Eeva-Liisan luo. Koska ne syöpäsolut lisääntyvät vatsapussissa, tulee sinne samalla nestettä, ihmiset nimittää sitä askites-nesteeksi. Se alkaa täydentää masua niin että näyttää kohta ihan siltä kuin olis pennut mahassa. Ja samalla se myös hankaloittaa hengittämistä kun painaa hengityskeuhkoja lyttyyn ja sydäntä. Me mennään tyhjennykseen ja taas toivotaan että onnellinen lisäaika veisi huomiseen. Siitä on kuulkaa jo vuosi kun se maha avattiin ja sieltä taitava eläinkirurgi otti ylimääräiset solukot pois. Ollaan saatu niin pitkä hyvä aika elettäväksi.
Oletko huomannut, että isot asiat tapahtuu aika usein ihan näkymättömissä. Ja aika usein siinä on solut osallisena tai oikeasti melkein aina. Minullakin solut vaan lisääntyy vaikka ei pitäisi ja alkaa hankalaksi. Awa-siskolla kilpirauhasen solutasolla on häiriötekijöitä ja se toimii vajaasti. Mamalla ne kilpirauhasen solut otettiin kokonaan pois ja ne lakkas tekemästä hyytelöä. Olisin sitä mieltä että ne ihmiset kun on oikein viisaita näissä solututkimuksen asioissa pitäis saada ihan oikeasti ja rauhassa tutkia niitä mitokondrioita ja solulimoja ja kromosomeja ja tumia ja kaikkia. Siksi on joskus mahdollistakin että voidaan parantaa ja elämä voi jatkua.
Minä en itse tiedä milloinka tulee se hetki kun maha ei kestä enää niitä syöpäläisiä. En tiedä milloin ne tärkeät osat siellä sisällä eivät enää jaksa toimia . Olen ollut onnellinen jokaisesta aamusta johon olen saanut herätä. Joskus katselen kauas ja uskon Sateenkaarisillan olevan siellä ihan helpon matkan päässä kun se hetki tulee. Toivon kuitenkin että saan viettää siskon ja rakkaitten kanssa kesälomaa uudessa kodissa. Siellä on muuten keinukin jota osaan ihan itse liikuttaa.
 |
| Tätä keinua osaan ihan ite liikuttaa |
Voithan hyvin Ystäväni. Pidä huolta niistä kun on lähellä ja itsestäsi. Ja muista mennä ihan pihalle ja nauttia auringon lämmöstä ja toisena päivänä seiso sateessa ja anna sen huuhtoa pölyinen solukkosi putipuhtaaksi.
t. ystäväsi Jada
