Voiko perhonen lentää yhdellä siivellä?

Se oli maanantaiaamu kun mama hyppäs mittariauton kyytiin ja ensin suukotti minua ja Awa-siskoa. Olinhan minä kuullut että toisena päivänä joutuisin nukkumaan kokonaisen yön jonkun muun kun maman peiton alla, mutta ajattelin että se oli vaan höpöpuhetta ja harhakuuloja. Niin siinä vaan kävi sitten, että me jäätiin kotiin minun molempien ihmisvelien kanssa olemaan. Kun me ei voida nukkua ilman lämmintä pesäpeittoa niin me hiivittiin ihmisvelin viereen yöksi ja yöllä Awa-sisko tönäs minua sen kuonolla ja säikähin ja pääsi hirveän iso riehuääni niin veli tais säikähtää ihan kunnolla.

Mietin oman Läme-Lotan kanssa siipiasioita

 Mama kerto sitten seuraavana päivänä meille juttuja siltä korjausreissulta. Näin minä muistelen kuulleeni. Siellä ihmisen ja on se varmaan koilankin kurkussa on semmonen perhosen muotonen asia jolla säädellään kaikenlaisia asioita mitä tapahtuu nahan alla. Se on tärkeä perhonen ja mamalla sen perhosen toiseen siipeen oli sattunu ja siihen oli kasvanu aika iso patti. Ja voitte vaan kuvitella saattaako semmosella siivellä hyvin lentää. Sitä pattia oli piikitetty ja otettu ultraäänikuvia ja niin ne oli vaan viisaammat ihmiset tykänny, että se siipi pitäis poistaa siltä perhoselta. 

Mama meni sinne isoon korjauslaitokseen ja sille annettiin erilaisia aineksia niin että tuli isot unet eikä me päästy edes jalkopäähän lämmittämään kun sinne laitettiin lämmin peitto. Siellä oli taitavia ja hyviä ihmisiä jotka sillon unen aikana teki kurkkuviilloksen ja otti sen siiven pois. Se oli niin huonoksi menny siipi ettei sillä olis enää kauan lentäny. Sitten myöhemmin mama heräs ja varmaan ajatteli meitä ihan ensimmäisenä ja taas nukahti ja se kerto ettei pissitkään meinannu tulla. Me käydään pissiasioilla ulkona paitsi minä olin niin surullinen kun mama oli pois niin tein lammikon sänkyyn. Nyt en tee kun ollaan kaikki laumalaiset kotona. Niin mama ei osannu pissiä ja siltä otettiin se pissi pois putkella ihan niinkun Pipsa-kisultakin sillon kun oli virpomisrisuja kotona. Nyt mamalla on vaan yksi siipi ja haava kurkussa. Yritin lipasta sitä mutta en ylettyny. 

Me oltiin kyllä hyvin reippaita ihmisvelien kanssa kotona, käytiin lenkillä ja vahingossa saatiin tupla-annokset hammaspeikonluutakin. Se oli kiva asia. Ulkona on niin kurasta että suojapuku vaan vedetään päälle ja kun tullaan kotiin ne kurat on siinä puvussa eikä mahassa. Ei tartte mennä vesihanan alle. 

Tässä on melkeinkuin perhonen yhdellä siivellä

Olen miettinyt aina kun en nuku vielä perhosasiaa. On se aika kummallisen näkönen perhonen, kun sillä on vaan yksi siipi. Sille saattaa joku, joka luulee että on parempi nauraa ja ei usko sen juttuja, kun on välillä hankalaa elää vaan yhdellä siivellä. Ja en ole varma oppiiko sillä yhdellä siivellä enää lentämään ollenkaan? Onneks siinä korjaushommassa ei otettu pois jalkoja tai sormia, sitten ei liikkuis lainkaan uskoisin. Ja se maman siipi on piilossa ja vaan se tietää itse miltä tuntuu, kun räpyttää eikä pääsekkään kukanoksalta seuraavalle muuta kun kävelemällä. Uskon kuitenkin, että se perhonen paranee ja tulee uudelleen voimakkaaksi vaikka onkin vaan yksi siipi. Ja haluan uskoa, että se toinen siipi kasvaa vielä isommaksi ja kauniimmaksi ja voimakkaammksi ja kun kävelee niin sillä siivellä voi pitää tasapainoa. Jos joku haluaa lentää korkealle kahdella siivellä niin ne saa lentää ja niin pitääkin olla. Me ollaan yksisiipisen maman kanssa siellä puutarhan kukkien keskellä ja nähdään semmosia asioita, joita ei voi nähdä korkealta. Niitä joita näkee vain, jos on antanut toisen siipensä pois.