maanantai 20. tammikuuta 2014

Mä tykkään susta niin että halkeen




 En voi muuta sanoa kuin tuo kylmä ilmasto on ihan kamala. En taida alkaa tottumaan siihen ollenkaan vaikka jo lapsuusajoista saakka olen joutunut tekemisiin niitten kylmien viimojen ja jääkalikoitten kanssa. Ovenkarmitkin on huurussa ja ikkunoihin kasvaa jäätauluja. Asutaan vissiin jäälinnassa. Siskokaan ei tykkää kylmistä ja se sanoo että meidän kotimaassa on vaan aina lämmintä ja serkut nauttii siellä elämästä ilman takkeja ja villapaitoja.

Ollaan jouduttu kuuntelemaan maman musiikkia kun se laittaa soittimen päälle ja rallattelee mukana. Jotenkin on vaan sieltä jäänyt dumbokorvien välissä soimaan mätykkäänsustaniinettähalkeen....En pysty ymmärtämään lainkaan miksi tykkäämisen kohdalla voi olla halkeamisen vaara. Pohdin sitä vielä enemmän kun mama sanoi että pakkasilmalla vesiputketkin voi mennä halki ja nyt on meidän vessan pönttöputkikin tukossa ja meneeköhän sekin halki? Nämä asiat ei ole niin yksinkertaisia ollenkaan ja menee joskus suuria aikoja että on miettinyt niin kauan että ymmärtää. 

Minä olen aika pieni enkä ole koskaan meinannut mennä halki. Vaikka tykkään ja oikeastaan paljon enemmänkin kun tykkään minun siskosta ja mamasta ja Koilamummista ja ihmissiskosta ja veljistä niin enemmänkin on aika ehjä olo. Siinä laulussa ne istuu penkillä ja on purkanmakua suussa. 

Onkohan se ksylitolipurkkaa? Siitä tulee kipeeks niinkun me siskon kanssa tultiin. Johtuukohan se tykkäämishalkeeminen siitä purkanhajusta? Ja sitten siinä laulussa kuljetaan aikakoneella eteenpäin ja mietitään että sanoisko joku vanhanakin että olis halkeemispisteessä tykkäämisen takia. 

Awa-siskolta uskaltauduin kysymään kun minun ajattelulla ei asia edennyt ollenkaan. Sisko katseli minua vähän aikaa ja sen silmiin tuli kaihokatse. Arvelin, että se saattaa juuri silloin miettiä Robinia. Se on sen kaukainen koilapoikaystävä, mutta ne ei kuitenkaan saanu vauvakoilia. Sisko sano, että kun oikein paljon tykkää, niin paljon että tulee halkeamisen vaara, sanotaan sitä rakastamiseksi. Awa-sisko sano että siltä meni tassut alta, kun se tapas Robinin ja siitä lähtien se aina meinaa mennä halki kun se ajattelee Robinia. 

Tässä kuvassa on Awa-sisko ja sen poikaystävä Robin
Melkein ymmärrän tai sitten vaan vähän. Ja toivottavasti se pönttöputki ei halkee ja ettei siskokaan miettis Robinia niin paljon että halkeis. Minä möngin nyt siskon viereen maman jalkopäähän ja aloitan makoisat yöunet. Jokaisena päivänä voi oppia uutta, vaikka tänään tämä tykkäämishalkeamisasia.

Minä ja minun oma veli Jamil
Kotisohvalla kesällä lämpimällä siskon kanssa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti