Sylin kaltainen olotila

Kuulin tuossa eilen kun kotona joku sanoi, että kyllä maailma on kylmä. Se oli silloin kun se iso ihminen istui tuolilla ja katseli kuvia ja naksutti. Niin, maailma on kylmä ainakin minun pikkuvarvaksille. Käyn uljaasti oven ulkopuolisessa maailmassa ihan pienen kierroksen. Olen ymmärtänyt, että isot ihmiset toivovat minun pissivän siihen kylmään valkoiseen aineeseen. Tulee vaan pieniä pissejä kun istuminen palelluttaa. Miksiköhän pitää mennä sinne kylmään maailmaan, kun lämpimässä kotimaailmassa on niin monia kivoja paikkoja joissa on lämmin lasketella ihan kaikki kerrallaan pois. Sinne niskapissille en enää taida mennä, oli vähän huono asento ja keskittyminen häiriytyi.  

Sinne haluaisin, mutta tarvitsisin ihmisen vaatteet

Olen vähän opetellut kiipeilemään ja tuossa kuvassa osasin mennä katsomaan sinne kylmään maailmaan. Voi kun se näytti niin kauniilta ja melkein syötävältä ja kuitenkin kun sinne menee, on siellä pahempi olla. Jos ihmisen kylmä maailma on yhtä kylmä kuin tuo valkoinen tuolla, en ihmettele vaikka sitä huokaillaan. Tänään kuitenkin tästä lämpimästä kotitalosta kaksi isoa ihmistä meni oven taakse eikä niitä ole sen koomin näkynyt. Mama on kyllä täällä, eiköhän se haluakkaan mennä kylmään maailmaan ollenkaan?

Meille tuli myös eilen yläkerran rappusten eteen ja toisenkin oviaukon eteen kummallisia verkkoja. Se on kuulemma aita etten ihan jokapaikkaan menisi. Yläkerran häkkyrän sain pois paikoiltaan tassun käänteessä ja kävin yllättämässä ne kissat. Toisella tais mennä raksu väärään kurkkuun, kun se näki minut, rämerottien kauhun. Se toinen kisu, Kalkkaros ei enää jaksa kiinnostua minusta, paitsi jos otan lähikontaktin niin se räppää pehmeellä tassulla. Silloin minusta pääsee samanlainen ääni kuin toisestä linnunnäkösestä vinkulelustani. Kummitätin tuoman possulelun ääntä en osaa sanoa.

Samalla kun katsoin sitä kylmää maailmaa maistoin myös palmupuuta. Olin kuullut, että siinä ei ole myrkkyaineita ja jos sitä syö ei tule kipeä olo. Kiravieläimet ja nuo kissaeläimetkin syö niitä ja miksi minä voisi? Rouskuttelihan sitä, mutta maksamakkara on parempaa ainakin minusta.

Olen tässä kuvassa melkein nukkumassa. Silmät on vielä auki mutta ajatus nukkuu.

Turva on vähän niinkuin sylin kaltainen olotila. Minulla on turva, vaikka kisut onkin aika pelottavia. Isot ihmiset ovat alkaneet istua samalla korkeudella kuin minä ja saan juosta oikeaan syliin aina kun siltä tuntuu. Uskon, että sitten, kun tutustun paremmin siihen kylmään maailmaan, ei minua pelota, koska minulla on syli. Onkohan kaikilla isoilla ihmisillä turvapaikkoja, johon voi vaan nukahtaa eikä tartte pelätä?