Minä äänestän hampaillani

Se kylmämaailma senkun vaan jatkuu ja kaikki muut siellä käy pitkästi paitsi minä. Tänään kävin vaan tuossa maailman nurkalla jossa on jo iso rivi minun pissoja. Olen tänään lepäillyt pesäkolossani ja sylissä tietty kanssa ja huomasin kuinka väsyttävää on ajatella asioita ja samalla metsästää vinkukanaa. Kokeilkaa vaikka ihan oikeesti toimittaa asioita yhtäaikaa. 

osaan sanoa aaaaaaa

Minusta on isolla kiireellä kasvamassa oikea suuri metsästäjä jota ainakin nyt pelkää ne kissat ja vinkukana ja kummitätin tuoma possu. Mama sai kuin saikin napattua kuvan juuri siltä kohdalta kun olin kamalimmillani. Koko iso teräviä piikkihampaita täynnä oleva suuni oli siinä ihan kokonaisesti auki. Jos vaikka menisin vaikka hammaslääkäriin niin osaisin avata suun ihan suureksi. Eikä kukaan oikeesti tiedä, että kuvassa  haukottelen makeasti ennen päivätorkuille menoa.

Niistä hampaista tuli justiin mieleen, että isot ihmiset ja vilkkuvalolaatikko josta kuuluu ääniä puhuvat koko ajan äänestämisestä. En ole ymmärtänyt mikä se on ja voiko sitä syödä tai edes puraista, mutta taisin oivaltaa jotakin kun tänään kokeilin hampaitani ison ihmisen tassuun jossa oli kiva pehmeä päällys ja sillon se iso sano, että taidat nyt äänestää hampaillasi. Ja se jota äänestetään siitä tulee päällikkö ja se hoitaa isokokoisia asioita. Minä taisin tänään äänestää mamaa niillä hampailla. Tuleekohan siitä nyt sitten päällikkö vai mikä? 

Siinä kuvassa on myöskin veikan tassut takana. Ja sillä oli kyllä kanssa pehmeät tassunpäälliset ja oikeastaan nätimmät kuin mamalla, mutta silti en sitä äänestänyt kun kokemus ja tunnemuisti sanovat, että mama saattaisi hyvinkin olla yhtä pehmeämielinen ja meillä saattaisi olla sama mieli sylissä nukkumisesta. Sen viimeisen takia äänestys meni niin. Ihan pienestä ne asiat on kiinni, ruuan murusesta, sylipaikasta, sen maman hajuisesta unirätistä, pidetyista lupauksista ja siitä että se on vaan minulle sopivaa pomoainesta.  Ja varmasti äänestän sitä uudella kierrolsella myös minun hampailla ja kaikilla niillä tulevillakin kierroksilla ja tulevilla hampailla. Kohta minun maitohampaat alkaa tippumaan ja tulee rautahampaita. Ja niillä sitä vasta voikin äänestää.

Olen aikalailla ihmetellyt myös sitä kun joku voi äänestää jaloillaan. Niillähän voi vain juosta karkuun tai satuttaa niitä muita. Olisin nyt sitä mieltä, vaikka olenkin ihan pieni vaarallinen rämerottien kauhu, niin äänestäkää te isot ihmiset omilla pikkuhampaillanne ja valitkaa kaikkien joukosta niinkuin minäkin valitsin. Sylipaikka ja unirätin lempeä tuoksu.