On ollut oikein lämmin ja auringonpaisteinen päivä. Ilmanalassa ei suuremmasti ole valittamista. Ei olla tapeltu siskon kanssa tänään eikä moninakaan päivinä viimeaikoina paitsi kerran. Mama on ollut kotona vaikka sen pitäis olla töissä mutta sen käsi on sairas. Muut kohdat sillä toimii ja me ollaan siskon kanssa ilosia kun se on meidän kanssa kokopäivän, vaikka asiat tuleekin tehdyksi vasemmalla kädellä.
Tänään me saatiin aika ihania vieraita. Kun ovi aukeni ja me siskon kanssa tajuttiin, että siellä on meidän hyvät ystävät niin alettiin ulvomaan ja tepastamaan ja jodlaamaan ja hännät heilu. Se oli niin hyvä yllätyshyökkäys ettei kukaan usko. Rauhotuttiin sitten ehkä hetken päästä ja kaksi niistä vieraista lähti pihalle ajamaan heinänleikkuukoneilla koska heinät oli pitkiä pihassa ja ne oli niin kilttejä ja mamalla oli käsi kipeä. Se oli tosi rankka homma kun on melkein Kongon helle. Mutta ne vaan jatko ja jatko ja lopulta neinät oli poikki odottamassa sitä että voidaan ottaa niistä haukkapalaa lenkkihommien välillä. Sitten ne kaikki rakkaat tuli sisätiloihin ruokailemaan koska pihalla oli paarmaeläimiä ja itikkahirviöitä ja me saatiin siskon kanssa luut. Minun oli pakko silläkohtaa ottaa nokkaunet koska väsytti ja sisko jäi päivystämään tilannetta. Se on niin reipas ja tunnollinen isosisko.
 |
| Awa-sisko nukahti kun sen vartiovuoro loppui |
Sitten niitten ystävien piti lähteä niitten koteihin hoitamaan niitten omia koilia. Se oli juurikin oikein koska ketään ei saa jättää heitteille liian pitkikski ajanjaksoiksi ettei tule ikävä ja nälkä. Tänään kuului soittimesta laulu jossa sanottiin....elämän nälkä istuu olkapäällä. En oikein ymmärrä kenen nälkä istuu siellä, minulla se tuntuu mahassa ja se on ihan oikean raksuruuan tai luun tai herkun nälkä. Ihmisten laulut on joskus ihan kummallisia. Muutamien nukuttavien öitten jälkeen minun olisi taas kerättävä kaikki rohkeus ja itsetunnot ja marssittava missikisojen catwlkilla. En ymmärrä aina tuota mamaa kun se ostaa tiketit niihin kisoihin nettikoneella eikä kysy minulta ollenkaan mitä haluaisin. Onneksi siellä samassa paikassa on poikakoilien missikisat kanssa ja Jamil-veikkakin on siellä ja minä tunnen oloni turvalliseksi. Ja myöskin siksi minua ei pelota kuin vähän koska Koilakuiskaaja lähtee sinne pelottavimpaan kehäpaikkaan minun kanssa. Olen siitä kovin iloinen.
Kaikkien näitten hyvien ja kauniitten asioittan vieressä kulkee murheellisia tapahtumia. Joku laittoi ison panoksen tehopyssyyn ja niin monta ihmistä kuoli silmänräpäyksessä kun lentokone putosi kappaleina taivaalta. Ja tänään ihan tuossa lähipaikkeilla vähänmatkanpäässä ajoi kaksi autoa nokkien kanssa yhteen ja niitten kuljettajat ei enää heränny. Niistä tuli enkeleitä niin nopeasti että ehtiköhän ne ollenkaan sanoa hyviä sanoja niitten kaikkein rakkaimmille ennen murhetta. Ei koskaan voi tietää milloin tapahtuu se lähtemisen kohta ihmisellä tai koilalla. On vaan näin hyvänä ja onnellisenakin päivänä muistettava sanoa rakkausasioita niille joille kuuluu. Me sanottiin niitä tänään siskon kanssa meidän vieraille. Ja nyt kun unihiekkaa on jo silmät puolillaan sanon sinulle joka olet näin kauas jaksanut lukea, että olet minulle ja siskolle ja mamalle hyvin tärkeä ja rakas. Muistathan sen.
 |
| Tämä kaikkein kaunein ruusu on sinulle minun ystäväni |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti