Tänään Ketunpuolikas on huomenna leijonakuningas

Käveltiin ihan kamalan iso lenkki tuolla kirkkaassa ilmastossa. Koilamummikin oli meidän kanssa ja se talutti minua. Kun palattiin kotiin oli pakko oikasta pitkälleen kun kintut ei enää jaksaneet kantaa, senverran mentiin kaukaisille poluille ja silloille. Nyt olen taas voimissani ja ennen seuraavaa täsmäiskua auringonpaisteeseen, haluan vähän ajatella hyvin tuulettuneilla ja kirkkailla pikkuaivoillani.

Katselen ulos ja mietin aika tärkeitä asioita

Eilen oltiin meidän olkkarissa Mama, sisko ja minä lämpimän saalin alla. Pipsa-kisu oli yläkerrassa. Me kuunneltiin lauluja ja yksi niistä jäi vaan olemaan minun mieleen. Siinä puhuttiin ihmisenpuolikkaista ja monesta muusta, mutta minä kuulin sen niin, että " tänään Ketunpuolikas on huomenna Leijonakuningas". Aika hieno laulu ja aika hieno ajatus. En oikein tiedä olenko vielä se puolikas ja onko Awa-sisko jo se leijonakuningas? 

Nyt on ihan rauhallinen hetki täällä meillä Huvikummussa. Sisko ja Pipsa ottavat nokkaunia ja me Maman kanssa istutaan taas ja yhdessä mietiskellään. Toki minä saatan nukahtaa tähän lämpimään syliin aina välillä, mutta se ei haittaa. Tiedän että saan olla ja kasvaa.

Tässä on Unna-kummilapsi ja sen oma äiti joka on jo Leijonakuningatar

Olen ollut joskus niin pieni kuin ne Unna-kummitytön kokoiset ovat juuri nyt. Ihan vauva ja vauvan ajatukset. Naskalihmpaat ja villi mieli. Oppimista ja löytämistä. Suuria kuoppia ja lammikoita, myrskyjä ja auringonpaahteita. Niissä kaikissa minulla on ollut siinä ihan lähellä se kun on opettanut ja suojellut ja kannustanut ja ottanut vastaan naskalihammashyökkäyksen ja superhellän lipasusarjan ja kaiken sen mitä viisi vuotta pikku-Ketun elämässä voi olla. 

Mama on niin kovasti miettinyt sitä, mikä on se kaikkein tärkein asia ja se juttu jonka vuoksi haluaa laittaa kuvan S-Marketin parkkipaikan isolle taululle ja havitella paikkaa niitten ihmisten joukossa, kun suunnittelee ja hoitaa näitä kotikulman asioita. Sitä sanotaan vaaliksi. Kyllä se vain taitaa olla tämä asia mistä juuri kerroin. Minulla on kaksi ihmis-veljeä ja yksi -sisko ja ne on ollu myös ihan puolikkaita joskus. Ja nyt hupsista, niistä on kasvanut ihan Leijonakuninkaita ja yksi kuningatar. 

Tarkoitan tällä kaikella selvityksellä sitä, että on erityisen ja hyvin tärkeää, että niistä puolikkaista pidetään huolta ja ohjataan ja puhalletaan niitten haavoihin ja joskus ollaan tiukkoja ja otetaan kainaloon ja annetaan uusi mahdollisuus. Näytetään suunta ja annetaan eväät retkeä varten. Ollaan vastassa silloinkin ison sylin kanssa kun puolikas on ravannut itsensä ja koputtaa hiljaa oveen. Me ollaan koko porukka niitten kaikkein pienimpien puolella niin, että kerran kauniina talviaamuna siinä onkin joukko Leijonakuninkaita ja Leijonakuningattaria valmiina pitämään huolta uusista puolikkaista.

terveisin paras neuvonantaja Jada