Jada ja ruskeasilmäinen Samuel

Olin jo unohtanut miltä tuntuu tassutella kylänraitilla ja miltä tuntuu, kun ilmoilla ei ole muuta meteliä kuin viivi-linnun huutelu ja taivaanvuohen määkinät. Tultiin tänne meidän punaselle torpalle toisena päivänä ja se oli nuuskimalla selvä. Tuttu paikka ja lepo. Täällä voi myös levätä, koska some ei ole ulottanut lonkeroitaan suuremmin kulkureittien varsille. Haisteltavana ei ole kaikenlaisia kiukkupissoja ja jätöksiä. Täällä ei paljon koilia kuleksi. Sekin naapurin iso, tosi iso jättiläiskoila on mennyt sijaiskotiin kun poliisi tykkäs että humalassa ei voi kasvattaa koilaa ja pitää siitä huolta. Sen isäntä kun on ammatiltaan kännikala, niin mama sanoi. Aina se ryyppää ja ajaa raktorilla sillonkin raitilla.

Ollaan kävelty aika pitkiä lenkkejä kauniissa aurinkoilmassa. Jotkut sanoo, että vaan sataa. Ei meillä kyllä sada vaan aurinko on nytkin taivaalla valkosten pilvihattaroitten kanssa. Pohjoistuuli eilen vähän viilensi ilmanalaa mutta meillä oli ihan hyvä mieli ja lämmintä, koska laitettiin tuli takkauuniin ja sieltä tuli myöskin makkaran hajua. Meille ei tarjoiltu. Saunakin lämpesi mustalla savulla ja sieltä kuului sihinää kun mama heitti vettä kuumien kivikasojen päälle. Muistan kun pienenä kävin myös saunassa ja siellä joutu vesivyöryjen alle kun piti myös lämmittelyn lisäksi peseytyä. Annan mieluummin siskon pestä esimerkiksi minun korvat koska se ei käytä märkää vettä siinä toimituksessa. 

Ollaan saatu loikkia niityllä ja metsäretkelläkin käytiin yksi yö sitten. Siellä oli jännittäviä suurten villipetojen hajuja maastossa. Yöksi ollaan hiivitty maman kainaloon katselemaan hiipuvaa takkatulta ja nukuttu siihen. Paitsi ensimmäisenä yönä sisko oksensi kun oli syönyt niin paljon lehmille tarkoitettua heinää niityllä. Minä en syönyt kuin vähän ja oksensin ihan pienen oksennuksen.

Samuel jolla on niin ruskeat silmät

Tänään meille tuli vieraita. Tiedettiin että sieltä tulisi ihmisystävän lisäksi myös Samuel. Hän on aikuispoikabasenji ja Alman isi. Niin se vaan loikkasi sieltä auton häkistä suoraan minun pieneen sydämeen. Se on niin turvallinen ja rauhallinen ja sillä on ruskeissa silmissä oikein hellämielinen katse kun se tervehti minua.

Niityllä

Sitten me saatiin mennä niitylle ja kävelylle ja me myös vähä leikkipainittiin, ryöstin myös sujuvasti yhden ruokapalan Helena-tätin lautaselta, kun sen huomio oli kiintynyt muihin seikkoihin. Awa-sisko melkein kokoajan katteli sivusta.

Kermavaahdottimen huikaiseva aromi

Nyt kun se Samuel meni omaan kotiinsa ja minä jäin tänne isojen metsien keskelle korpimaisemaan, tuli ihan ikävä. Ja samalla olen vähän ajatuksissakin sekaisin kun Jorgehan vei minulta vasta tassut alta ja nyt Samuel hyppäsi minun sydämeen sisään autonhäkistä. Voiko niin ollakkaan. Sisko hymyili vieressä ja ei sanonut mitään. Taisi vaan ajatella Robinia. Mama silitti minua hellästi ja suputti korvaan, että vaikka jalat onkin menny alta ja joku on hypänny sydämeen, täytyy myös kuulua sydämessä ihan hellä tiukujen kilinä, sillon tietää että siinä se sitten on. Niine hyvineni minä nukahdin ja näin unta niistä Helena-tätin tuomista herkkuluista joita ei olla vielä saatu syötäväksi. Siskolla oli hymy huulilla ja kuulin ihan hiljaista tiukujen helinää.