Voiko oikea kaveri noinvaan valua pois?

En anna mitään tassua tässä kun lämmittelen sitä ilmassa

Minulla on ollut tänään reippailupäivä ja siksi en jaksa nyt illalla muuta kun olla vaan. Aamulla heti menin isonmetsänlaidalle kakkatouhuille mutta nyt ei ollutkaan hangella pitoa ja putosin sinne sisälle ja oli aika vaikea tulla takaisin pinnalle. Onneksi minulla on pupun takajalkavoimat. Yön aikana oli tullut kylmää valkoista ainetta melkoisen suuri määrä ja en ymmärrä miksi se ei vaan voisi mennä pois ja ne kaikki hyvemmät hajut olisi paremmin nenän lähellä. Juoksenneltiin siellä metsässä monta kierrosta ja piti melkein mennä polkuja vaan kun muuten vauhti olisi hiljentynyt liiaksi. 

Lumikinos on vieläkin minun kokonen

Aamuruuan jälkeen monta kertaa jaksan vaan nukkua tai ainakin levätä ja niin tein tänäänkin. Edellispäivänä olin saanut tuliasisasiana uuden Kettusen joka vinkuu molemmista päistä. Se ei kuitenkaan voita minun Läme-Lottaa joka on paras. Ja kummitätin tuoma Possu lakkasi sanomasta yhtään mitään ja Vinku-Kanakin vaan huokailee. Läme-Lotta jaksaa aina vaan vastailla kun kutitan sitä hampailla. Kettunen on aika veltto ja tänään nukuin sen vieressä että se tulisi paremmin tutuksi. 

Tänään tapahtui myös kukka-asioita. Ennen ruoka-aikaa ajattelin vähän maistaa vihanneksia. Ne on terveellisä ja ajattelin ihan itsenäisesti ottaa niitä alkupalaksi. Ja se oli tietenkin väärä vihannes kun se ei ollut siellä kylmässä kaapissa vaan ompeluskonepöydän päällä vesipurkissa. Kerkesin syödä vaan yhden ison maman työhousujen värisen osan siitä vihanneksesta kun mama tuli ja arvaatte loput. Se laski ne muut samanlaiset ja yksi puuttui koska se oli ko minun mahassa. Ja se toinen kukka-asia oli ikkunan vieressä ja kaksi kertaa se meni lattialle kun olin siinä lähellä ja toisella kerralla se astia ei enää kestänyt vaan siltä pääsi rikkonainen ääni. Ennen kuin mama ehti tulla paikalle ehdin vielä jonkinverran katsastella sitä juuri ja siipi-asian juurikohtaa. Isot ja sotkuiset juuret oli sillä kasviksella. Haluaisin suorat ja kivemmat juuret. Sitten tuli mama ja harja ja minä menin oven taakse hetkeksi ja imurikonekin kävi kukka-asiaa korjaamassa. Ja maistoin minä tänään myös kissa-eläinten hiekkaa ja sitten pestiin suu koska nenä oli kuorrutettu niillä muruilla ja kaikkia nauratti vaikka olinkin tuhmilla jälillä.

Tänään ulkoilin aika monta kertaa ja se väsyttää. Auringon aikaan menin ulkoilemaan ja meidän pihalla oli kaksi isoa lumiotusta. Ne oli kuulema Muumeja. Nuuskin sen toisen taskuja ja niistä löyty nameja. Se oli aika kiva Muumi mutta kun tulin illalla maailman suurimmalta lenkiltä niin ne molemmat oli ihan surullisen näkösiä ja jotenkin valuneita. Eikä ollut enää namejakaan taskussa. Ihan kummallisia. Välillä tuntuu siltä, että juuri kun on tullut kaveriksi niin sitten ei enää sitä toista olekaan. Olenkin miettinyt ihan vähän sitä että olen alkanut monille kaveriksi ja onkohan ne minun kavereita vai aikooko joku muukin kuin nuo Muumit valua vaan pois ihan etten huomaakaan.

Tässä kuvassa ne Muumit eivät vielä olleet valuneet minun luota